Innostu arjesta

Hyvä itsetuntemus on vahvan itsetunnon perusta ja s e jos mikä on mahtava syy  tutustua itseensä kunnolla. Ajatuksillasi helposti joko lannistat tai rohkaiset itseäsi. Miten sinä puhut itsellesi? Puhutko kauniisti ja rohkaisevasti vai soimaatko ja lannistat itseäsi?   Hyvä itsetunto tarkoittaa myönteistä realismia omista mahdollisuuksista ja rajoitteista.  Se on myönteinen, mutta totuudenmukainen arvio itsestä.  Itseluottamus  tarkoittaa uskoa siihen, että suoriutuu tai selviytyy hyvin siitä, mihin ryhtyy. Itseluottamus liittyy siis tekemiseen.  Itsetunto  puolestaan tarkoittaa tietoisuutta omasta arvosta, itsekunnioitusta. Eli se ydin mikä löytyy kaiken tekemisen alta.  Hyvä itsetunto tuottaa riittävän vahvan omakuvan niin, että omien haasteiden ja puutteiden havaitseminen ei romuta itseluottamusta, eikä tuota voittamatonta ahdistust a.  Realistiseen omakuvaan ja hyvään itsearvostukseen liittyy pyrkimys kehittyä ja tehdä parhaansa.   Myötätuntoinen suhtautuminen myös toisiin i

Onko sinulla jämäkkyyttä ja tervettä itsekkyyttä? Haluatko oppia luottamaan itseesi enemmän ja olla vakuuttavampi?  Oletko kuullut  assertiivisuudesta ?    Assertiivisuus  on käyttäytymistä, jonka avulla voit puolustaa omia oikeuksiasi ilman, että loukkaat toisen oikeuksia.  Assertiivisella  henkilöllä on taito ja tahto viestiä siten, että hän ottaa viestintätilanteessa huomioon sekä omat että toisten oikeudet. Tällainen viestintä perustuu tasapuolisuuteen ja vuorovaikutteisuuteen.  Assertiivisuuden  lähtökohtana on ajatus, että jokaisella on oikeus sanoa ei sekä oikeus tulla kuulluksi niin, että sekä tunteet, toiveet ja tarpeet huomioidaan .  Sitä on myös omien tarpeiden, halujen, mielipiteiden ja käsitysten ilmaiseminen suoraan, vilpittömästi ja tarkoituksenmukaisest i.   Assertiivinen  käyttäytyminen auttaa toimimaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Omien rajojen tunnistaminen, omien rajojen puolustaminen ja oman itsen arvostaminen ovat osa hyvää  itsetuntoa .  Assertiivisu

Keskustellessani ystävieni ja läheisteni kanssa olen huomannut, että todella monet kokevat, että vapaa-aikaa on arjessa liian vähän. Aikaa ei ole tarpeeksi itselleen tai läheisille. Kun on paljon tehtävää ja luonteeltaan tunnollinen ja haluaa tehdä asiat hyvin ja kunnolla, oma jaksaminen on huomaamattaan koetuksella. Työn touhussa ja monien velvoitteiden parissa oma jaksaminen ja hyvinvointi saattaa unohtua tai ne voidaan jopa kokea toisarvoisina. Tuntuu, että täytyy vain jaksaa ja että tämänlaista tämä elämä nyt vain on.   Suorittaminen on nykyään yleinen trendi ja se usein opitaan jo varhain ympäristöstä. Kun elämä on suorittamista, koetaan ettei osata edes vapaa-ajalla rentoutua eikä huomata mitä töiden ja velvoitteiden vastapainoksi todella kaivataan. Tämän vuoksi uupuminen on nykyään valitettavan yleistä. On kuitenkin mahdollista toimia toisin, valita erila in en pol ku , toimia ilon ja hyvinvoinnin kautta. Se kuitenkin edellyttää, että pysähtyy tutkimaan itseään ja omia t

Stressi kuuluu ihmisten elämään.   Kohtuullinen  ja  väliaikainen stressi voi  olla positiivinen voimavara ja  lisätä tarkkaavaisuutta sekä keskittymis- ja suorituskykyä . Sitä tarvitaankin tavoitteiden saavuttamiseen.  Liiallinen stressi kuitenkin sotkee elimistön palautumisjärjestelmän, kuluttaa voimavaroja ja voi johtaa uupumukseen. Niinpä tulisikin tunnistaa itsessään, miten keho viestii positiivisen stressin muuttumisesta negatiiviseksi. Koska ihmiset ovat erilaisia, paras  stressitason mittari on oma kokemus.   Se, mikä toisesta on stressaavaa, voi olla toisesta  jopa  innostavaa.   Stressitaso voi vaihdella hetkestä ja asiasta toiseen, elämäntilanteista riippuen . Useimpien ihmisten elämään tulee lyhyitä kausia, jolloin joutuu venymään ja toimimaan omilla raja-arvoillaan, mutta mikäli se jatkuu pidempään ja stressistä tulee päivittäinen vieras, kannattaa pysähtyä, ottaa aikalisä ja kuulostella omia tuntemuksiaan ja vointiaan.   Liiallista stressiä voi pyrkiä hallitsemaan